KELLOSEPPÄKOULUN TIEDOTUSLEHTI 3/2018


Meistä tulee mikromekaanikkoja

Tähän numeroon Luupin toimitus jututti ja kuvasi Kelloseppäkoulussa tänä syksynä mikromekaniikan opintonsa aloittaneita uusia opiskelijoita. Heillä on tuoretta kokemusta opiskelun aloittamiselta neljän kuukauden ajalta.

Mikromekaanikon, samoin kuin kellosepän ammattiopintoihin hakeutujista osa tulee lähes suoraan peruskoulun tai lukion penkiltä, osalle on kertynyt jo useita vuosia kokemusta erilaisista työelämän tehtävistä. Jotkut ovat ehtineet opiskella jo jonkin muun ammatin. Kelloseppäkoulussa onkin mahdollista opiskella yhdessä sekä eri ikäisten että erilaisella kokemuksella varustettujen, tulevien mikromekaanikkojen tai kelloseppien kanssa. Toisille koulussa käytettävien työkalujen käyttö saattaa olla tutumpaa, toisille voi olla tutumpaa systemaattinen opiskelu uusien asioiden oppimiseksi.

Kelloseppäkoulussa opiskelee sekä nais- että miespuolisia tulevia mikromekaanikkoja ja kelloseppiä. Ala on kuitenkin selvästi miesvaltainen ja sellaisena se tunnetaan. Turhaan kuitenkin tunnetaan, sillä mitään työn sisältöön liittyvää estettä alan suuremmalle naisvaltaistumiselle ei ole.

Joulukuun kolmantena päivänä uudet mikromekaniikan opiskelijat tekivät perusharjoitustöitä työtilassaan, he valmistivat omia työvälineitään. Opintojen aluksi tehtävät työvälineet tulevat ahkeraan käyttöön koko kolmivuotisen opiskelun ajaksi ja ovat käyttökelpoisia sen jälkeenkin. Tässä vaiheessa vuotta työvälineet alkavat valmistua. Omien työvälineiden valmistus on ensimmäinen ja tärkeä etappi, jossa konkretisoituu mikromekaanikon tai kellosepän ammattitaidon vaatimukset ja sen arvostus.

Samalla tavalla, omia työvälineitään valmistamalla, ovat aloittaneet opiskelunsa myös tulevat kellosepät. Ero kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä jo tässä vaiheessa on se, että mikromekaniikan opiskelussa käytetään koneita enemmän kuin kellosepän opinnoissa.

Kelloseppäkoulussa opitaan itse tekemällä. Noin kaksi kolmasosaa opinnoista on käytännön työtä. Siinä tarvitaan paljon lähiopetusta ja nimenomaan yksilöllistä lähiopetusta. Mikromekaniikan tämän vuoden ykkösluokasta vastaa opettaja Markus Nikander. Hänkin on Kelloseppäkoulusta valmistunut mikromekaanikko. Hienoa on, että Kelloseppäkoulussa sama opettaja seuraa ryhmää koko kolmivuotisen opiskelun ajan.

Neuvoja ja kokemuksia välitetään myös opiskelijoiden kesken, ei vain opettajalta opiskelijoille. Kelloseppäkoulussa pääsee tutustumaan koko koulun väkeen – se on täällä helppoa. Silloin kokemusten vaihtaminen ja neuvojen kysyminen on mahdollista muiltakin kuin oman ryhmän jäseniltä. Koulun pienellä koolla on etunsa.

Yllättävät oivallukset ovat usein parhaita hetkiä oppimisessa. Oivallus jää mieleen. ”Jos viilassa on pienikin epäpuhtaus, niin tosi paljon se ehtii naarmuttaa tai muuten vaurioittaa tärkeää pintaa. Viilauksessahan liike toistuu ties kuinka monta kertaa”, sanoo joku työnsä ääressä.

”Olen pitkään tehnyt kaiken rutiinilla. Nyt tuntuu etten ennen tätä opiskelun aloittamista ole ylipäätään tullut ajatelleeksi juuri mitään! Opiskellessa joutuu pohtimaan koko ajan uutta.”sanoo toinen.

Lue lisää >
>



Luupissa aikaisemmin julkaistuja:
Barcelonaan
Haku 2018
Erikoismyyjäkoulutus
Vierailija eduskunnasta
opiskelija_ja_opettajaOpiskelija ja opettaja
mielelenilmausMielenilmaus
mikromekaanikot ja kryostaatitMikromekaanikot ja kryostaatit
tomihovattaTarkkuustyötä Micronovassa
Vakava paikka
A. Lange & Söhne-voittaja 2015
Tuotekehittäjä
Tuotantotiimin vetäjä
38 vuotta kelloseppänä
Kurssivastaava
Käyntimallin rakentaja
A. Lange & Söhne-voittaja 2014
Kellosepäksi vuonna 1964
Mikromekaanikko vuosimallia 2014
Kelloseppä vuosimallia 2014
Juhlapuhe 70 vuotiaalle
Oppilaana helmikurssilla
Nuorten kykyjen
näyttelyssä
Yrittäjä ja opettaja
Product Manager
Insinööristä kellosepäksi
Tarjouslaskija 18v.
Wostepin kokemuksia
Antiikkikelloseppä
Mikromekaanikot fysiikan laitoksella
Merkkikelloja huoltamassa

 


Luupin päätoimittaja: rehtori Tiina Parikka
Tekstit: Liisa Kunttu | Kuvat: Heikki Kunttu | toteutus: monimediatoimisto KUTOMO |
Julkaisija: Kelloseppäkoulu | Vanha maantie 11, 02650 Espoo | Puhelin: +358 9 4355 770 |